Eilen olin jännän äärellä.
Aamulla klo 8:45 purjehdin sisään Seinäjoen sairaalan ovesta, seuraten jälleen opasteita oikeaan paikkaan. B-odotus aulassa odottelin kärsivällisesti taululle tulevaa numeroani, että pääsen etsimään oikean huoneen. Vuoronumeroni tultua löysin huoneen jossa lääkäri ja hoitaja jo odotteli.
En ehtinyt tuoliin istahtaa kun lääkäri, jota en ollut ennen tavannutkaan esitteli itsensä, (taas vaikea ulkomaalinen nimi) kertoi heti miten on mukavia uutisia: Magneettikuvien perusteella kasvainta ei näkynyt! Jes! Tunsin miten helpotuksen aalto läikähti ylitseni.
Toki lääkäri halusi vielä tutkia ja tähystää ja siinä samalla kertoili miten näkyy arpea, muttei jälkeäkään kasvaimesta. Mahtavaa! Lääkäri summasi:
– Hoidon vaste on täydellinen. Seuraava kontrolli on helmikuussa ja siitä seuraava puolenvuoden kulutta ja siitä taas seuraava vuoden kuluttua. Tänään iltapäivällä Seinäjoen, Vaasan ja Taysin lääkärit pitävät vielä miitingin jatkosta, mutta olettaisin näin menevän.
Käynti oli pikainen, kiitin ja toivottelimme hyvät joulun odotukset.
Mies odotteli aulassa, ja meinasin ilosta itkuun pillahtaa, pidin itseni kuitenkin coolina. Hyvillä mielin jatkoimme matkaa anoppilaan uutisia kertomaan, lapsille laitoin viestit.
Iltapäivällä joku jälleen uusi ja ulkomaalinen lääkäri soitti ja vahvisti edellisen kertoman, eli jatko menee kuten minulle jo oli kerrottu.
Kuten huomaat, olen huomioinut että hoitavat lääkärit ovat olleet ulkolaisia. Ei sillä ole väliä, pääasiahan on se että kumpikin tulee ymmärretyksi, niin lääkäri kuin potilaskin. Kohdallani kaikki on sujunut hienosti.
Ylipäätään kaikki on tällä matkallani sujunut täydellisesti niin Seinäjoen, kuin Vaasankin sairaaloissa. Suuret kiitokset sairaaloiden henkilökunnalle! Palvelu on ollut pelkkää plussaa! Unohtamatta tietenkään Taysin lääkäreitä.
Mutta siis että olen iloinen ja onnellinen! Kasvain, syöpä on poistunut! Oi tätä onnenpäivää!
